Mitkä probiootit multippeliskleroosiin?
Leila WehrhahnPäivitetty:Tärkeimmät asiat lyhyesti
Artikkelissa kuvataan, miten suoliston mikrobiston epätasapaino (dysbioosi) liittyy multippeliskleroosiin, vaikka syy–seuraussuhde ei ole vielä selvä. Probiootit (erityisesti Lactobacillus- ja Bifidobacterium-suvut) ja prebiootit voivat tukea suoliston tasapainoa ja immuunijärjestelmää, mutta eivät korvaa lääkehoitoa. Tulehdusta hillitsevä kokonaisuus perustuu ravintoon, jossa korostuvat omega-3-rasvahapot, antioksidantit, kuitupitoiset kasvikset sekä riittävä vitamiinien ja hivenaineiden saanti (mm. D-, C-, E-vitamiini, seleeni, sinkki). Luontaistuotteita ja ravintolisiä tulisi käyttää yksilöllisesti ja terveydenhuollon ohjauksessa.
Johdanto dysbioosiin ja multippeliskleroosiin
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että suoliston bakteereilla voi olla rooli multippeliskleroosin (MS) syntymisessä ja etenemisessä (1). Tässä yhteydessä probioottien käyttö on yleistä sekä potilaiden että tutkijoiden keskuudessa. Mutta mitkä probiootit oikeasti hyödyttävät MS:tä, ja mitä nykyinen tutkimus kertoo näiden hyödyllisten bakteerien käytöstä MS-potilailla?
MS on krooninen, autoimmuunipohjainen keskushermoston sairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää hermoja ympäröivää myeliiniä vastaan. Viime vuosina on yhä vahvemmin tunnistettu niin sanottu suolisto–aivoakseli: suoliston mikrobiston, immuunijärjestelmän ja aivojen välinen vuorovaikutus (2). Tämän vuoksi kiinnostus suoliston tasapainottamiseen, esimerkiksi probiooteilla ja ruokavaliolla, on kasvanut MS:n tukitoimena.
Dysbioosilla tarkoitetaan suoliston mikrobiston epätasapainotilaa, jossa hyödyllisten ja mahdollisesti haitallisten mikrobien välinen suhde on muuttunut. MS-potilailla on useissa tutkimuksissa havaittu poikkeava mikrobisto verrattuna terveisiin verrokkeihin – mutta on edelleen epäselvää, onko tämä syy vai seuraus sairaudesta (1,2). Todennäköisesti kyseessä on monitekijäinen vuorovaikutus, jossa geeniperimä, ympäristötekijät, ruokavalio ja suoliston mikrobit vaikuttavat kaikki toisiinsa.
MS:n hoito perustuu aina lääkärin määräämään lääkehoitoon ja seurantaan. Probiootteja, ravintolisiä ja ruokavaliomuutoksia voidaan ajatella mahdollisina täydentävinä keinoina, ei korvaavana hoitona. Ennen uusien valmisteiden aloittamista on tärkeää keskustella hoitavan lääkärin tai ravitsemusasiantuntijan kanssa, jotta kokonaisuus pysyy turvallisena ja yksilölliseen tilanteeseen sopivana.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tutkimus tällä hetkellä kertoo suoliston bakteereista MS:ssä, millaiset probiootit ja ravintotekijät voivat teoriassa tukea elimistöä, ja mitä on hyvä huomioida käytännössä.
Probiootit
Mitkä probiootit auttavat MS:ssä?
Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, jotka voivat vaikuttaa terveyteen positiivisesti, kun niitä nautitaan riittävästi. MS-potilailla ne voivat täydentää lääkitystä ja tukea kokonaisvaltaista hoitoa, mutta eivät korvaa lääkärin määräämää hoitoa. Probiootteihin kuuluvat esimerkiksi maitohappobakteerit, joita esiintyy kefiirissä, jogurtissa, hapankaalissa ja joissakin hapanleivissä.
Probiootteja voidaan saada sekä ruoasta että ravintolisistä. Tutkimuksissa on tarkasteltu erityisesti Lactobacillus- ja Bifidobacterium-sukujen bakteereja, jotka voivat vaikuttaa immuunijärjestelmään, tulehdukseen ja suoliston läpäisevyyteen (1,3). Joissakin pienissä kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että probioottivalmisteet voivat vaikuttaa positiivisesti MS-potilaiden tulehdusmarkkereihin ja elämänlaatuun, mutta näyttö on vielä rajallista ja tutkimuksia tarvitaan lisää (3).
Myös prebiootit, kuitutyypit, joita esiintyy täysjyväviljatuotteissa, juureksissa, sipulikasveissa, artisokissa ja muissa kasviksissa, auttavat tukemaan suoliston mikrobistoa. Prebiootit toimivat suolistobakteerien ravintona ja auttavat hyödyllisiä bakteereja lisääntymään, jolloin ne voivat tuottaa esimerkiksi lyhytketjuisia rasvahappoja (SCFA), joilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia (2).
MS:n kannalta kiinnostavia ovat erityisesti probioottikannat, joiden on osoitettu vaikuttavan immuunijärjestelmään säätelevästi (esimerkiksi T-regulatoristen solujen lisääntyminen) ja vähentävän proinflammatoristen sytokiinien tuotantoa (1,3). Yksittäisten bakteerikantojen nimeäminen ”parhaiksi” ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollista – kokonaisruokavalio, elintavat ja yksilöllinen mikrobisto vaikuttavat kaikki lopputulokseen.
Probiootit ja prebiootit voivat tukea suoliston tasapainoa ja immuunijärjestelmää MS:ssä, mutta ne toimivat lääkityksen täydentäjinä, eivät sen korvaajina.
Mitkä suoliston bakteerit ovat merkittäviä MS:ssä?
Suoliston mikrobien rooli multippeliskleroosissa on aktiivisen tutkimuksen kohteena. Tutkimukset ovat osoittaneet, että MS-potilaiden suoliston mikrobisto eroaa terveiden verrokkien suolistomikrobistosta esimerkiksi bakteerisukujen monimuotoisuuden ja suhteellisten osuuksien osalta (1,2). Nämä erot voivat vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusvasteeseen.
Eräs bakteeri, joka esiintyy erityisen usein hoitamattomilla MS-potilailla, on Akkermansia muciniphila. Tämä bakteeri on yhteydessä suoliston limakerroksen aineenvaihduntaan ja voi joissain yhteyksissä olla hyödyllinen, mutta MS:ssä sen liiallinen esiintyminen on yhdistetty mahdollisesti epäsuotuisaan immuunivasteeseen (2). Toisaalta joitakin hyödyllisiksi miellettyjä bakteereja, kuten tiettyjä Bifidobacterium- ja Prevotella-lajeja, saattaa esiintyä MS-potilailla vähemmän kuin terveillä (1).
On kuitenkin tärkeää korostaa, että yksittäistä ”MS-bakteeria” ei ole tunnistettu. Kyse on pikemminkin mikrobiston kokonaiskuvasta: monimuotoisuus, tasapaino ja suoliston limakalvon kunto vaikuttavat yhdessä siihen, miten immuunijärjestelmä aktivoituu. Tämän vuoksi myös ruokavalio ja elämäntavat, jotka tukevat monipuolista mikrobistoa, ovat tutkimuksen kohteena MS:n yhteydessä.
MS:ssä ei ole yhtä ”syyllistä” bakteeria, vaan sairauteen liittyy koko suoliston mikrobiston epätasapaino, jossa tietyt bakteerit voivat olla liikakasvussa ja toiset vähentyneet.
Mikä toimii tulehdusta estävästi MS:ssä?
Probioottien käytön lisäksi on myös tiettyjä ravintotekijöitä ja aineita, jotka voivat toimia tulehdusta lievittävästi MS:ssä ja muissa autoimmuunisairauksissa. Näihin kuuluvat muun muassa Omega-3-rasvahapot kuten α-linoleenihappo, eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA), joita on erityisesti rasvaisessa kalassa, kuten lohessa, sillissä ja makrillissa (2,3). Omega-3-rasvahapot voivat edistää kehon tulehdustilan tasapainottumista ja vaikuttaa hermoston solukalvoihin.
Toisaalta arakidonihappoa, joka on Omega-6-rasvahappo ja jota löytyy rasvaisesta lihasta, makkaroista ja joistakin eläinrasvoista, tiedetään suurina määrinä edistävän tulehdusvälittäjäaineiden muodostumista (2). Tämä ei tarkoita, että kaikki Omega-6-rasvahapot olisivat haitallisia, vaan että rasvahappojen kokonais- ja keskinäinen suhde ruokavaliossa on tärkeä. Monissa länsimaisissa ruokavalioissa Omega-6–Omega-3-suhde on epätasapainossa, mikä voi ylläpitää matala-asteista tulehdusta.
Myös muut ravintotekijät voivat vaikuttaa tulehdustasoon. Riittävä antioksidanttien saanti (esimerkiksi C- ja E-vitamiini) voi suojata soluja hapettumisstressiltä, joka liittyy tulehdusprosesseihin (3). Lisäksi kuitupitoinen, kasvispainotteinen ruokavalio tukee lyhytketjuisten rasvahappojen muodostumista suolessa, millä on havaittu olevan tulehdusta hillitseviä vaikutuksia suoliston ja mahdollisesti koko elimistön tasolla.
Tulehdusta hillitsevä ruokavalio MS:ssä perustuu erityisesti Omega-3-rasvahappojen, antioksidanttien ja kuitupitoisten kasvisten suosimiseen sekä runsaan eläinrasvan ja prosessoidun lihan välttämiseen.
Mitkä ravintolisät auttavat MS:ssä?
MS-potilaille suositellaan riittävän saannin varmistamista sellaisista ravintoaineista kuin A-vitamiini, C-vitamiini, E-vitamiini ja β-karoteeni sekä hivenaineista kupari, seleeni ja sinkki, jotka ovat erityisen tärkeitä tulehduksen vastaisessa ruokavaliossa (3). Nämä ravintoaineet toimivat muun muassa antioksidantteina, osallistuvat immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan ja tukevat solujen suojaa oksidatiivista stressiä vastaan.
Monilla MS-potilailla kiinnitetään huomiota myös D-vitamiinin saantiin, koska matala D-vitamiinitaso on yhdistetty lisääntyneeseen MS-riskiin ja oireiden vaikeusasteeseen väestötutkimuksissa (2,3). D-vitamiini ei ole varsinainen probiootti, mutta se vaikuttaa sekä immuunijärjestelmään että mahdollisesti suoliston mikrobistoon. Suomessa D-vitamiinilisä on usein perusteltu erityisesti pimeänä vuodenaikana.
Ravintolisien käytössä on tärkeää huomioida yksilöllinen tilanne: veren vitamiini- ja hivenainepitoisuudet, ruokavalio, lääkitys ja mahdolliset muut sairaudet. Yliannostus voi joissakin ravintoaineissa olla haitallinen, joten annostus on hyvä suunnitella yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Ravintolisät täydentävät monipuolista ruokavaliota – ne eivät korvaa sitä.
A-, C-, E- ja D-vitamiini sekä tietyt hivenaineet voivat olla hyödyllisiä MS-potilaiden ravitsemuksessa, mutta ravintolisien käyttö kannattaa sovittaa yksilöllisesti ja lääkärin ohjeiden mukaisesti.
Mitkä luontaistuotteet auttavat MS:ssä?
MS:ssä luontaistuotteet kuten kalaöljyssä esiintyvät Omega 3 -rasvahapot voivat olla hyödyllisiä tulehdusta hillitsevän vaikutuksensa vuoksi (2,3). Omega-3-kapseleiden käyttö voi olla vaihtoehto tai lisä rasvaisen kalan säännölliselle syönnille, erityisesti niille, jotka eivät syö kalaa riittävästi.
Myös kasviöljyt kuten rypsi- tai pellavaöljy voivat vaikuttaa positiivisesti, sillä ne sisältävät kasvipohjaisia omega-3-rasvahappoja ja muita hyödyllisiä rasvahappoja. Lisäksi pähkinät, siemenet, täysjyväviljat, vihannekset, hedelmät ja marjat tukevat sekä suoliston mikrobistoa että kehon antioksidantti- ja ravinnepitoisuuksia.
Ruokavalion muutos pääasiassa kasvispainotteiseksi voi alentaa kehon arakidonihapon määrää ja tukea sekä painonhallintaa että sydän- ja verisuoniterveyttä, mikä voi myös olla hyödyksi MS-potilaille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta (2). MS:n kohdalla on kuitenkin olennaista muistaa, että mikään yksittäinen luontaistuote ei paranna sairautta; tärkeintä on kokonaisuus, joka sisältää lääkehoidon, ravitsemuksen, liikunnan, levon ja stressinhallinnan.
Luontaistuotteet, erityisesti kalaöljyn ja kasviöljyjen Omega-3-rasvahapot, voivat tukea tulehdusta hillitsevää ja suolistoystävällistä ruokavaliota MS:ssä, kun niitä käytetään osana kokonaisvaltaista hoitoa.